Nyt ja aina

Uusi vuosi tuli viimein ja mahdollisuudet parempaan elämään moninkertaistui ainakin omalta osalta.
Päätin alkaa toteuttamaan herkutonta tammikuuta: kaikki juustot, popcornit, sipsit, leivokset, karkit, crackerit, pizzat, mozzarellatikut, cheddarjalapenot ja muu herkuteltavaksi luokiteltu on nyt siis pannassa helmikuuhun asti. Tämä lupaus kyllä pitää! ;)

Laihdutukseni on ottanut nyt syksystä asti melko reilusti takapakkia mutta onneksi kuntosaliharrastus on silti pysynyt mukana. Kuntokalenterikin on päivitetty ja se on nyt oikealla päivälläkin. Nyt alan merkata ylös kaikki liikuntani ja polttamani kalorit siihen sekä päivän ateriat kirjoitn myös päivän kohdalle ylös.

Kuntoilusta en oikein tiedä miten sitä uudistaisin. Käyn melko usein salilla nykyään, jumpissa enemmän, mutta olen ajatellut että lisäisin jonkinlaisen aamupäivän kuntoilun elämääni. Melko lailla kaikki jumpat ovat iltaisin, joten aamupäivän vain  chillailen kotona tekemättä mitään. Kotijumppa olisi mukava vaihtoehto, mutta olen melko köyhä varusteiden suhteen. Tarvitsisin ainakin maton, painot, pallon ja... ?

Motivaation suhteen sain aikamoisen motivaatioräjähdyksen. Istuin bussissa ja päädyin perus suomalaisen ihmisen viereen, joka ei evänsä liikauta jos joku istuu viereen vaan työntää kyynärpäätään vain pidemmälle. Toinen tilanne oli raha-automaattijonossa: Tulin jonoon ja saman aikaisesti jonon viereen yritti tunkea keski-ikäinen leveähkö ja rasvatukkainen mieshenkilö. Kun hän huomasi että jono jatkuikin minun perässäni eikä hänen kohdallaan hän siirtyi sitten aivan selkääni kiinni. Niin iljettävää!

Motivaatiota näissä tilanteissa tuli siitä, että jos minulla olisi niin isot ja näkyvät lihakset kuin salin vetäjillämme, tuskin kumpikaan noista henkilöistä olisi uskaltanut niin röyhkeä olla minulle? Haluan olla VAHVA nainen, jota ei uskalleta loukata tai jolle annetaan tilaa ulkonäkönsäkin ansiosta. Siinä on tavoitetta.

Laitetaas elämänmuutos käyntiin. :)

No stress, wellness and snow :)

Kirjoitan tätä taas. Lähinnä pitääkseni motivaatiota yllä. Tuon viime postauksen jälkeen tuli pieni sortuminen taas. Food mayhem toisin sanoen.

Pääsin siitä kuitenkin yli ja nyt kun stressin määrä on niin rutkaisen paljon vähentynyt on tämä terveellinenkin elämä niin paljon helpompaa. Haluaisinkin oppia käsittelemään koulun aiheuttamaa stressiä jotenkin, joku psykologi tai joku sellainen olisi aivan mahtava. Muuten luulen että kiloni palaavat samaa tahtia kun nyt syksyllä palasivat. Keväällä onneksi olen lähdössä vaihtoon Jönköpingiin, joten saa ainakin hieman raikasta ilmaa! :)

Tämä viikko on mennyt suht hyvin, maanantaina sorruin syömään pakastepizzan, mutakakkua ja muita herkkuja, joten alku ei ollut helppo. Nyt kuitenkin pari päivää on mennyt aivan mainiosti ACKD keitoilla ja hedelmillä (mitä nyt yksi pieni herkku per päivä). Uusin ihastukseni onkin ACKD puurot: Omena-kaneli -puuro  ja  Vadelma-vanilja -puuro.
Ihanaa näissä onkin aidot kauraleseet joita jauhepusseissa on jonkin verran - siten koostumus on hieman erilainen kuin perus keitoissa!

Olen saanut paljon tukea kaveripiirini muilta naisilta, jotka hekin haluavat laihduttaa. Nyt otimmekin oikein tehokauden ennen uutta vuotta. Ryhmätsemppi on tosi hyvä asia! Kävin tänään ensimmäistä kertaa Lesmillsin Cxworks puolituntisella ja oli kyllä aivan mahtava! Ja tavallaan ihana kun se on niin lyhyt. :D Jaksaa sitten mennä vielä salillekin.
Suurin motivaatio taisi kuitenkin kulla katseltuani joitain "before after weight loss" kuvia. Eräs tytöistä oli lähtenyt täysin samoista asetelmista kuin itse lähdin keväällä ja oli päässyt 80 kiloon asti - sinne minne itse en ihan päässyt. Paras tulokseni oli kesältä 82,7kg, nyt puntari on 89,1kg. Aika masentavan paljon.But NEVER a  disappointment, ALWAYS a lesson!

Energiansaannin takia ostin myös l-cartiniinia Life:sta. Maksoi ihan maltaita, mutta uskon vankasti sen toimintaan! Kahvi ja yksi tuollainen kapseli aamulla saa kyllä laittamaan jalkaa toisen eteen kun salille on tarkoitus lähteä. Kaksi muuta ravintolisää, joita olen harkinnut on myös Biotiini+sinkki -lisä (lähinnä hiustenkasvatuksen takia) sekä psyllium lisä kuidun saannin turvaamiseksi.
Rakastan leipää niiiiin paljon, mutta en halua turvottaa itseäni leipien hiilareilla yhtään enempää.

Tässä laihduttamisen ohessa myös muuttokuume on iskenyt. Uusi sopiva kämppä on jo tähtäimessä, mutta näytöstä ei tunnu kuuluvan yhtään mitään? :/ No, ehkä sitä pitää vain odottaa ja toivoa että arpaonni suotuisi omalle kohdalleen.
Myös aivan järkyttävä kisukuume iski tänään! Jos saamme tuon tähtäimessä olevan kämpän niin brittikisu on seuraava hankinta. <3

Haluan nyt laittaa tämän vielä ylös, eli päivän saldo:
- Banaani
- ACKD Kalakeitto
- Taikaruis paahtis, voita, 2x metukka.
- ACKD vadelma-vanilja puuro
Eila Lohkeava jogurtti raparperi

Uusi alku ja kadonneen rutiinin metsästys

Turkuun palaamiseni jälkeen alamäki alkoi. Olin stressaantunut. väsynyt, kiukkuinen ja mielihalujen vallassa. Paino nousi jopa 90 kilon tasolle (noina päivinä en halunnut käydä vaa-alla) ja satunnaisesti ailahteli 85,9kg tasolle. Kuntosalilla käyminen oli vähäistä ja sinne lähteminenkin yhtä tuskaa. Rutiini oli kadonnut. Ruokailutavat putosi lattiasta läpi pizzan, lihapiirakoiden, sipsien ja karkkien kanssa. Kaiken keskellä kuitenkin rahka pysyi aamupalanani. Olin aamulaihduttaja ja iltamässääjä.

Nyt pari päivää on mennyt oikein hyvin. Paino 87,9kg ja suuntana vain alaspäin. Eilen oli pikujoulubileiden aloittelut mutta en juonut mitään ja söin lähinnä vihanneksia ja banaanin. Olen ylpeä. Miehenikin on nyt innostunut kuntosalilla käynnistä ja viimein voimme yhdessä kulkea salilla, se tekee ainakin lähtemisen helpommaksi vaikka onhan se aina tavallaan suuren pyrkimyksen tuote päästä ulos talosta.

4.12 aion ottaa tatuoinnin olkavarteeni. Toivon että sen ansiosta innostuisin laihduttamaan oikeasti ja suurella motivaatiolla. Kuun alusta lähtien se ei kuitenkaan ole juuri auttanut, mutta nyt yritän kaikkeni!!

On paljon mukavempi syödä ruokaa josta tietää että ei tule kiukkuiseksi tai vainoharhaiseksi ja stressaantuneeksi. Onneksi kaiken tämän työn tulee kruunaamaan joulukuussa Berliinin-matka. :)

 Ehkä joku päivä minäkin näytän kauniilta häämekossani.

Kiitos kaikille ja etenkin itselleni kun olin tarpeeksi ahkera kirjoittaakseni nämä asiat niin kuin ne todellisuudessa ovat.

Paluu laihtumaan

Olen nyt ollut ehkä pahimmalla taantumakaudella tähän mennessä, olen sairastellut ja poistattanut viisureitani ja sukuloinut viimeiset kaksi ja puoli viikkoa. Kaiken tämän ohella epäterveellistä ruokaa on mennyt aivan järkyttävän paljon. Karkkia etenkin. Pizzaa myös.

Olin tuossa muutama viikko sitten alimmillani 84,6 kg eli enää "lievästi ylipainoinen" BMI taulukon mukaan. Tänään paino oli 86,1kg joten 1,5kg olen saanut itselleni ylimääräistä. Todennäköisesti nestettä. Toivoisin saavani sen 80kg kohdille kovinkin pian niin voisin palkita itseni tatuoinnilla. :)

Luulen että ongelma tuli koulun aloittamisen myötä. Stressi on aivan kauhea ja koulu niin perseestä kuin vain saattaa olla. Ihmiset ilkeitä ja odotuksia paljon. Stressin takia lohdutan itseäni aina syömällä. Ei hyvä. Haluaisinkin oppia stressinhallintaa ja saada itseni vaikka kuntoilemaan stressaantuneena, talven tullen kuntosali tuntuu vaan liian kaukaiselta... Ja etenkin kun tuo laiha mieheni ei ymmärrä kuntosalien päälle.

Kesän jälkeen kaveripiirini on päättänyt kulkea isolla porukalla kuntosalilla, joten periaatteessa olen löytänyt itselleni laihdutusporukan. En vain ole kovin sosiaalinen ihminen että saisin tästä kaiken irti. Eikä flunssakaan tunnu oikein jättävän minua rauhaan.

Nyt alan pitää ihan kirjallista ruokapäiväkirjaa! On pakko! Kovin usein munaan sillä, että ruokailuvälini ovat liian epämääräiset ja verensokerini laskevat nopeasti. Lisäksi olen ihanana perintönä saanut veressä sukurasitteen diabetekseen. Epäilenkin että jonkinlainen esiaste saattaisi tarkastuksessa jo löytyä. Lonkkiakin kolottaa koko ajan. Ihan tyhmää.
Auto olisi kiva.

Tänään mieheni kuitenkin lupautui tulemaan kanssani ensimmäistä kertaa kuntosalille, toivottavasti kaikki menee ihan hyvin. O.o
Ei taida muuten tulla enää koskaan salille mun kanssani.

Laihtumista tarvitaan!!

Takaisin kotiin ja rutiineihin!

Peukaloni nyrjähti. Tai venähti. En tiedä mutta kipeä se on ja sairaslomaa siihen sain. Positiivista toki on että saan viettää kokonaisen viikon Turussa rakkaan luona ja rauhoittua minkä pystyn. Toki on niin paljon tehtävää että en kyllä tiedä kuinka se tulee onnistumaan.

Tällä hetkellä eniten huolettaa painonhallinnan kannalta stressisyöminen: tulin tänne eilen ja eilinen ei kyllä todellakaan ollut kovin kevyt päivä. Täytyisi vain ottaa itseään niskasta kiinni ja ymmärtää ettei herkkuja syömällä tule kuin enemmän stressiä. Puhtaalla ja terveellisellä ruuallahan tulee aina parempi olo. :) Fyysisesti terve on mielestäni myös henkisesti stabiili.

Toinen kompastuskivi onkin sitten taas uudelle kuntosalille vaihtaminen. Aina liikkeelle lähteminen on kaikkein vaikeinta ja uusien rutiinien luominen hankalinta, mutta ehkä nyt kyse onkin juuri tästä ekasta kerrasta. On vain lähdettävä, kerättävä rohkeus! Varmasti kaikki menee aivan superhyvin kun vain pääsen sinne.

Kävimme tosiaan ruotsinlaivalla viime viikonloppuna ja sen kyllä huomaa! Hirveä sokeriaddiktio päässyt päälle. Normaalisti en juurikaan karkeista piittaa mutta nyt! Ja popcornit myös. Koska olen sipsien totaalilakossa niin korvaan ne melko usein poppareilla... Täytyner hankkia pussi porkkanoita kaappiin. Tästä herkuttelusta on nyt kylläpäästävä irti! En muuten ikinä pääse tavoitteeseeni. Ja 8h liikuntaa viikossa on yhä varsin kova tavoite ja sillä mennään!!

Uusi suunnitelmani päiväaikataulusta seuraavalle viikolle:

8.00-9.30 Herätys
(10.00 Mahdollinen lenkki)
11.00 Aamupala
12.00 Kuntosalia
14.00 Kahvi ja eväät
15.00 Satunnaisesti jumppa tai koulutöitä
18.00 Päivällinen
19.00 Iltalenkki ja venyttelyt
20.30 Iltapala

Terveisin,
perjantain 86.9kg.

Kiire, kuukautiset ja polvivamma

Tuohan tiivistää aika tehokkaasti kaiken nyt.
On aivan kamala kiire joka paikassa, paitsi töissä, joten otin maanantain liikunnasta vapaata ja vain luin kirjaa ja nukuin. Olo parani hiukan mutta päänsärky ja vatsavaivat ovat kuitenkin vaivanneet minua.
 migreeni.... ukkosta.... mahatautia...

Olen laihtunut nyt melko reilusti viime helmikuun painosta, melkein 14 kiloa! Tämä tarkoittaa sitä, että 6 kiloa on saatava elokuun aikana pois ja vikkelään! Varasin siis torstaille ajan personal trainerille ja toivomukseni olivat vaihtelua ja tehoa kuntosaliharjoitteluun (siirtyminen paikkaohjelmasta patteriohjelmaan), foam rolling venytysten oppiminen ja hyödyntäminen sekä pitkään kyselylistaani vastaaminen. Lisäksi aion tehdä kehonkoostumusmittauksen, joten keskiviikon kuntoilun tulee olla kevyttä ja rauhallista. Tiedä sitten onnistuuko se. Myös ruokailua on rajoitettava pari tuntia sitä ennen, ikäväkseni tämä aika oli 18:30 joten iltapaino on tulossa... Kaiken kukkuraksi ei saisi olla kuukautiset. Jotka tietenkin ovat itselläni vielä vetämässä viimeisiään - toivottavasti. On vain todella hankala arvioida kuukautisten pituutta nyt yli kymmenen kilon pudotuksen jälkeen kun hormoonit alkavat säädellä niiden esiintymistä ja pituutta eri tavalla kuin ennen.

Sitten ikävempi asia: polvivamma. Polveni kiertymisestä johtunut vamma ei tunnu hellittävän ja on jo toista viikkoa kulunut lääkärikäynnistä. Päin vastoin se tuntuu pahenevan. Toki en ole syönyt lääkärin määrämiä Ibumaxeja ollenkaan, sillä luulen niiden aiheuttaneen maanantaisen pahoinvointini. Muutenkaan en oikein tykkää syödä turhaan kipulääkkeitä.Olen ostanut 2 eri polvitukea, toisen apteekista toisen urheilukaupasta, mutta kumpikaan ei tunnu täysin istuvan. Taidan eksyä työterveyshuoltoon tai fysioterapeutille jossain vaiheessa. Jos sattuu olemaan aikaa.

Ensi viikolla pääsen avustamaan maailman virkaintoisinta hammaslääkäriä. "JES". Hän tekee todella pitkää päivää ja vaativaa työtä, joten olen hieman hermostunut osaamisestani. Suunnitelmani kuitenkin on, että koska työni alkaa ma, ti ja to aamuina vasta 9.30, käyn kuntosalilla jo aamusta. Pakkaan kaiken valmiiksi edellisenä iltana, herään 8:50, kuntosalille 8:00, treeniä 1h, suihkun kautta töihin ja pientä nopeaa aamupalaa naamaan palkkarin kanssa. Tällä toivoisin jaksavani seuraavat kolme viikon pitkät työpäivät. Liikuntaa en halua joutua vähentämään työuupumuksen takia, joka taitaa kaikesta huolimatta olla välttämätön.

Toivon vain etten aja itseäni aivan piippuun haastavan työn ja tehokkaan laihdutuksen yhdistelmällä.

Kaiken kukkuraksi pitäisi nyt keksiä joku rippilahja hevoshullulle serkulleni!

Fyysisesti terveellisempi olo

Hellou!

Tänään huomasin että on jo fyysisesti paljon terveellisempi ja puhtaampi olo. Sisäisesti tarkoitan. Ruokavaliossani on todella vähän prosessoitua ruokaa ja nopeita hiilihydrraatteja joten luuken sen vaikuttavan tähän. Etenkin kun ennen molempia meni mielin määrin.

Olen taas liikkunut vähintään 8 tuntia tällä viikolla, joten happy happy joy joy! Perjantaina sorruin pienimuotoiseen  herkutteluun ruistikkujen, mansikoiden ja beef jerkyn muodossa, mutta jotenkin ihmeellisen ihanasti painoa oli silti tippunut 300g! Veikkaisin että kiitos siitä kuuluu tehopyörälenkilleni. :)

Päädyin heti sitten kokeilemaan tavoitevaatteitani ja voi vitsi ei ole enää pitkä matka!